Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tomi Salo vastaa

Tällä palstalla Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja Tomi Salo vastaa lukijoita askarruttaviin kysymyksiin. 

Useat rahastot ovat yhdistyneet tai vaihtaneet seuraamaansa indeksiä. Miten tällaista rahastoa voi tarkastella pitkällä aikavälillä?

Yksinkertaisesti vastattuna: ei mitenkään. Kun rahasto sulautuu toiseen tai se vaihtaa vertailuindeksiään, samalla katkeaa rahaston historia. Toki se rahasto, joka on “syönyt” tavallisesti pienemmän rahaston, säilyttää historiansa, mutta sulautettu rahasto häivyttää sen.
Miksi tällaista sulautumista tehdään, jos se on sijoittajan kannalta epäedullista? Rahaston koko saattaa olla niin pieni, että sen on vaikea toteuttaa sijoitusfilosofiaansa, tai toisaalta rahaston toimiala on kutistunut tai teknologinen kehitys on ajanut ohi rahaston seuraamasta toimialasta. Tällöin rahasto saattaa yhdistymällä suurempaan rahastoon saada volyymietua.
Samalla tavoin kuihtuvaa toimialaa seuranneen rahaston sulautuessa uuden toimialan rahastoon on mielekästä samalla vaihtaa vertailuindeksiä, joka paremmin kuvaa rahaston uuden toimialan kehitystä.
Suuruuden edut johtavat myös siihen, että rahastot tai rahastoyhtiöt yhdistävät toimintojaan, jolloin rahaston koko ja asiakasmäärät kasvavat ja tällä tavoin pirstaleisia rakenteita yksinkertaistetaan ja hallinnointi keskittyy. Tässä yhdistämisessä on merkitystä myös kunkin maan kansallisella sääntelyllä ja valvontaviranomaisen toiminnalla.

Onko tilanteita, joissa yleishyödyllinen yhdistys, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen, joutuisi maksamaan osinkoveroa tai pörssiosakkeiden myyntivoiton veroa?

Etsin yleisesti saatavilla olevista lähteistä tietoa yleishyödyllisistä yhteisöistä sekä niiden verokohtelusta ja kokosin seuraavan vastauksen tiivistelmänä näistä tiedoista. Yhdistystä tai säätiötä pidetään verotuksessa yleishyödyllisenä, jos se täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

Yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yhteiskunnallista. Yhdistyksen tai säätiön toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin. Yhdistys tai säätiö ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Kun yleishyödyllisyyttä arvioidaan, päähuomio kiinnitetään yhdistyksen tai säätiön tosiasialliseen toimintaan. Toisaalta tietyt kohdat tai maininnat säännöissä saattavat estää sen, että yhdistystä tai säätiötä voitaisiin pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyyden esteenä voi olla esimerkiksi se, että yhdistys jakaa jäsenilleen voittoa tai yhdistyksen purkautuessa varallisuus jaetaan jäsenille.

Yhdistystä tai säätiötä ei voida pitää yleishyödyllisenä, jos liiketoiminnasta muodostuu niin merkittävä osa toimintaa, että sitä voidaan pitää tärkeänä toimintamuotona tai jopa toiminnan painopisteenä. Rekisteröimätön yhdistys ei voi olla yleishyödyllinen yhdistys. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään verotuksessa yhtymänä, jonka tulo verotetaan sen jäsenten tulona.

Yleishyödyllinen yhteisö on TVL 23 §:n mukaan verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle. Tältä osin kysymys on yleensä henkilökohtaisen tulolähteen tulosta. Muilta osin yleishyödyllinen yhteisö ei ole verovelvollinen henkilökohtaisen tulolähteen tuloista. Verovapaita henkilökohtaisen tulolähteen tuloja voivat olla muun muassa osakehuoneiston vuokratulot, luovutusvoitot ja osinkotulot.

Yleensä yleishyödyllisen yhteisön omistamat osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen, ja osakkeiden luovutushinnat ovat tämän vuoksi verovapaata tuloa. Se, että osakkeet on saatu vastikkeena liiketoimintasiirrossa tai muunlaisessa yleishyödyllisen yhtiön elinkeinotoiminnan yhtiöittämisessä, ei merkitse, että osakkeet kuuluisivat yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulolähteeseen.

Edellisiin viitaten yleishyödyllinen yhdistys voi joutua maksamaan osinko- tai luovutusvoiton veroa, jos yleishyödyllisyyden kriteerit eivät täyty.

 

Uskallanko lähteä hallituksen varajäseneksi?

Sukulaiseni on perustamassa osakeyhtiötä muutaman opiskelukaverinsa kanssa. He ovat pyytäneet minua hallituksen varajäseneksi. He kertoivat, että hallituksen varajäsenellä ei ole samanlaista vastuuta kuin varsinaisella jäsenellä ja minut tarvittaisiin mukaan vain, jotta muotoseikat hallituksen kokoonpanosta täyttyvät. Uskallanko lähteä mukaan? Entä jos nuorten yrittäjien suunnitelmat it-alan uusista palveluista eivät lähdekään lentoon ja yhtiö päätyy konkurssiin, olenko silloin pulassa?

Olen koonnut yleisesti saatavissa olevista lähteistä seuraavan koosteen, jossa tarkastellaan varajäsenen asemaa ja vastuita osakeyhtiön hallituksessa.

Osakeyhtiön hallituksen tehtävä osakeyhtiössä on huolehtia sen hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän lisäksi hallituksen jäsenen vastuu ulottuu myös yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaiseen järjestämiseen.

Osakeyhtiön hallituksessa on oltava vähintään yksi varsinainen jäsen ja yksi varajäsen, jos varsinaisia jäseniä on vähemmän kuin kolme. Osakeyhtiön voi siis perustaa yksin, ja yhtiön omistaja voi olla hallituksen ainoa varsinainen jäsen, mutta joku ulkopuolinen on saatava suostumaan varajäseneksi. Varajäsenen tulee toimia varsinaisen jäsenen sijaisena, jolloin kokoukset on mahdollista pitää päätösvaltaisina, vaikka joku varsinainen jäsen olisi estynyt saapumaan paikalle tai esteellinen käsiteltävässä asiassa.

Hallituksen varajäsentä koskevat samat kelpoisuusehdot kuin varsinaista jäsentä. Tämän johtuu siitä, että varajäsenen tehtävät ja toimivalta vastaavat täysin varsinaisen jäsenen vastaavia siinä tilanteessa, jos varajäsenen tulee astua varsinaisen jäsenen tilalle hallituksen kokoukseen.

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen tai varajäsenen tulee olla täysi-ikäinen luonnollinen henkilö. Osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ei voi toimia oikeushenkilö, alaikäinen, konkurssissa oleva eikä henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Oikeushenkilö on yritys tai muu yhteisö. Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä pitää olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä.

Koska hallitus on osakeyhtiössä yleensä se elin, jolla on valta tehdä yhtiötä koskevat liiketaloudelliset päätökset, se myös kantaa vastuun tällaisista päätöksistä. Hallitus voi luovuttaa päätösvallan joissain asioissa myös muille elimille osakeyhtiössä, esimerkiksi yhtiökokoukselle. Hallituksella ei kuitenkaan ole vastuuta yhtiökokouksen tekemistä päätöksistä. Näin ollen hallituksen jäsenen vastuu ei ulotu yhtiökokouksen tekemiin päätöksiin. Hallituksen oikeus siirtää asioitaan yhtiökokouksen päätettäväksi ja siten vapautua sitä päätöstä koskevasta vastuusta ei kuitenkaan koske kaikkia asioita.

Hallituksen jäsenen edustaessa yhtiötä on hänen aina syytä varmistua edustamisoikeudestaan. Jäsenen on varottava toimimasta yhtiön puolesta silloin, kun hänellä ei ole kyseisessä asiassa edustamisoikeutta, sillä esteellisenä tehty toimi voi saattaa jäsenen vastuuseen toimistaan.

Jos hallituksen jäsen aiheuttaa toiminnallaan osakeyhtiölle vahinkoa, joutuu hän tämän vahingon korvaamaan. Hallituksen jäsen voi kuitenkin joutua korvaamaan vain tahallaan tai huolimattomuudestaan aiheuttamansa vahingon. Jos hallituksen jäsen on toiminut huolellisesti ja arvioinut jonkin toimen yhtiön edun mukaiseksi, ei hallituksen jäsenen voida katsoa joutuvan vastuuseen vain siitä syystä, että toimi myöhemmin osoittautuukin yhtiön kannalta epäedulliseksi.

Varajäsenyys ei sellaisenaan aiheuta vastuuta, ellei varajäsentä pyydetä osallistumaan hallitustyöskentelyyn varsinaisen jäsenen ollessa tilapäisesti tai pysyvästi estynyt toimimasta hallituksessa ja sen kokouksissa. Mikäli varajäsen on läsnä hallituksen kokouksessa ja muu hallitus on täysivaltaisesti paikalla, varajäsentä ei muodollisesti lueta hallitusvahvuuteen eikä varajäsen voi virallisesti osallistua päätöksentekoon. Tällöin varajäsen ei myöskään ole vastuussa päätöksistä.

Jos taas varajäsen on kutsuttu poissaolevan jäsenen sijaan, tulee varajäsenelle tällöin kaikki varsinaisen jäsenen oikeudet ja vastuut. Varajäsen on tällöin vastuussa hallituksen päätöksistä, ellei jätä eriävää mielipidettä.

Varsinainen jäsen ei ole vahingonkorvausvastuussa varajäsenen tekemistä toimenpiteistä, eikä hänellä ole oikeutta antaa toimintaohjetta sijaiselleen. Lisäksi on huomattava, että varajäsenen vastuu voidaan harkita lievemmäksi kuin varsinaisen jäsenen vastuu. Näin on erityisesti silloin, kun varajäsen on toiminut ainoastaan tilapäisesti varsinaisen jäsenen tilalla. Järkevä hallitus ottaakin hallituksen jäsenten vastuuvakuutuksen.

Eräässä lähteessä Kelalta tiedusteltiin tilanteesta, jossa hallituksen varajäsen ei omista yrityksen osakkeita, ei työskentele yhtiössä, ei saa siitä palkkaa eikä osallistu hallituksen kokouksiin, joten ei saa kulukorvauksiakaan. Kelan vastauksessa todetaan, että itsessään varajäsenenä toimiminen ei vaikuta yleiseen asumistukeen tai mahdolliseen työttömyyskorvaukseen. Asumistukeen sekä työttömyysturvaan vaikuttaa se, jos varajäsen saa toiminnastaan palkkaa. Kelan mukaan ”mikäli etuuden saajan tuloissa tai muuten olosuhteissa tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa Kelaan, jolloin asia voidaan tarkistaa ja etuudet voidaan maksaa oikein”.

Hallituksen jäsen tai varajäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Jos hallituksen jäsenen on valinnut muu kuin yhtiökokous, on siitä ilmoitettava myös valitsijalle. Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa, että yhtiöllä ei ole enää muita hallituksen jäseniä, hänen on huolehdittava, että yhtiökokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. Eron yhteydessä on huolehdittava tarvittaessa hallituksen täydentämisestä ja siitä, että yhtiöllä on eronneen jäsenen jälkeenkin toimiva hallitus.

 

 

 

 

Voiko välittäjä kieltäytyä toimittamasta tietoja verottajalle?

Minulla on arvo-osuustili suomalaisessa pankissa. Verohallinnolta tuli selvityspyyntö Oncology Venture -osakkeen myynneistä vuodelta 2019, koska välittäjä ei ole toimittanut heille kaikkien myytyjen osakkeiden hankintahintoja eikä hankintakuluja. Kaikki tapahtumat ovat välittäjän järjestelmässä, toivottavasti. Pyysin välittäjältä vastausta verottajan pyyntöön, mutta he vastasivat, että minun pitää ottaa kuvat tapahtumalistauksista ja toimittaa ne Verohallintoon. Ongelma on siinä, että tapahtumia on paljon ja ne ovat eri vuosilta. Miten minun pitäisi toimia, ja voiko välittäjä kieltäytyä toimittamasta tietoja Verohallintoon?

Selvittelin kysymystäsi osakkeiden hankintahinnoista FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan neuvonta­lakimieheltä. 
Käsitykseni mukaan kaikista välittäjän kautta tehdyistä kaupoista menee tieto suoraan myös Verohallintoon, mutta voi olla, että osakkeiden ulkomaisuuden vuoksi ne eivät vain ole löytäneet tietään esitäytettyyn ilmoitukseen asti. Välittäjillä on käytännössä aina ollut tuo raportointivelvollisuus Verohallintoon, eli silloinkin kun luovutusvoittojen ilmoittamiseen vielä käytettiin paperista 9A-lomaketta. 

Käytännössä Verohallinto jo tiesi kaupoista ja oletettavasti vain vertasi, että asiakas ilmoitti kaupat oikein. Nyt tuo toiminta on jo palveluhenkisempää, kun Verohallinto kertoo tiedossaan olevista kaupoista asiakkaalle ja asiakas voi sitten yrittää korjata puutteita. Joskin havaintoja on siitä, että Verohallinto tuntuu uskovan enemmän välittäjän tietoja kuin asiakkaan.

Normaalien kirjanpitosäännösten mukaan tiedot pitää toki välittäjältä löytyä, mutta jos se on ne aikanaan jo kerran asiakkaalle toimittanut, niin välittäjä voi periä niiden uudelleentoimittamisesta hinnastonsa mukaisen maksun.

Jos säilyttäjä suhtautuu tiedusteluun hankintahinnoista välinpitämättömästi, yksityishenkilöt voivat kääntyä FINEn puoleen ja hakea sitä kautta apua. Asiointi FINEn kanssa on kuluttajille maksutonta, ja vaikeimmissa tapauksissa FINE voi antaa ratkaisusuosituksen palveluntarjoajalle, esimerkiksi pankille, vakuutusyhtiölle tai osakevälittäjälle. Vaikka FINE ei ole viranomainen, hyvin usein sen ratkaisusuosituksia noudatetaan.

Tässä on linkki FINEn yhteystietoihin ja ohjeet asiointia varten.
 

 

Miksi toimeksiantoni toteutui vain osittain?

Tein toimeksiannon välittäjälleni tarkoituksenani ostaa 100 kpl Altia Oyj:n osakkeita hintaan 8,31. Minulle ostettiin 71 kpl osakkeita kuusi sekuntia ennen pörssipäivän päätöstä.

En ole 22 vuoden osakekauppakokemukseni aikana kuullut, että kauppoja toteutettaisiin vain osittain (pl. listautumisannit). Mielestäni kaupankäynnin toimeksiannossa kaupat toteutuvat joko kokonaan tai eivät lainkaan. En halua maksa useita välityspalkkioita. Osakevälittäjäni asiakaspalvelijan mukaan näin voi käydä ja minä olisin voinut korottaa hintaa tai ostaa myyntilaidalta saadakseni loput osakkeet. En ole aktiivikaupankävijä enkä tiedä, mikä tuo myyntilaita on. Onko meklarilla ollut liikaa intoa vai onko kaupankäynti automaattisen järjestelmän tekemää? 

Vastaavaa on itsellenikin käynyt, erityisesti pörssilistan pienten tai keskisuurten yhtiöiden kohdalla, joiden päivittäinen vaihto on pienehköä. Tämä voi johtua seuraavista syistä:

Rajahinta osakkeita ostettaessa on voitu asettaa päivän aikana tapahtuvan hinnanvaihtelun alareunaan, jolloin kauppa toteutuu, jos kurssi käy rajahinnassa tai sen alapuolella. Jos rajahinnan tasolla tai sen alapuolella on vain vähän osakkeita myynnissä, kauppa saattaa toteutua osittain, kuten tässä on käynyt. Samassa rajahinnassa on saattanut olla muitakin ostotarjouksia, jolloin myynnissä oleva erä osakkeita on jaettu ostajien kesken. Ostotarjous on asetettu yhdeksi päiväksi, jolloin ostotarjous päättyy kaupankäynnin päättyessä, vaikka ostotarjouksen mukainen erä ei olisi täyttynytkään. Jos alkuperäisestä ostotarjouksesta puuttuva määrä halutaan ostaa myöhemmin täyteen, tästä menee uusi välityspalkkio.

Tällaisen välttämiseksi olen itse toiminut seuraavasti. Jos haluan ostaa edullisesti (ns. pilkkimällä eli asettamalla rajahinta hyvin alas), ostotarjous on syytä laittaa pitkäksi ajaksi, esimerkiksi 14–30 päiväksi, jos osakkeen kurssissa on odotettavissa heiluntaa. Tällöin haluttu määrä osakkeita voidaan saada yhdellä tai usealla kaupalla, ja näistä kaupoista voivat osakevälittäjät periä yhden tai useamman välityspalkkion.

Jos taas osakkeita halutaan saada nopeasti haluttu erä ja mielellään yhdellä kaupalla, osakkeet on ostettava myyntilaidasta eli suoraan myyntitarjouksen tarjoamaan hintaan, joka todennäköisesti on korkeampi kuin viimeksi toteutuneen kaupan hinta. Kaikki palvelupaketit eivät välttämättä näytä myyntilaidasta kuin yhden hinnan. Mitä enemmän tasoja myyntilaidasta näytetään, sitä enemmän palvelu yleensä maksaa kuukaudessa. Tällöin ostaja voi laskea, paljonko osakkeita on myynnissä ja mihin rajahinta pitää asettaa saadakseen halutun määrän osakkeita yhdellä kaupalla. 

Tästäkin huolimatta kauppa saattaa pilkkoutua osiin, kun myyntitarjouksen ”sisällä” saattaa olla useita myyjiä, jotka tarjoavat osakkeitaan myytäväksi tiettyyn hintaan. Jos myyntilaita näyttää vain yhden tason ja haluan ostaa osakkeet heti, olen korottanut omaa rajahintaani 2, 4 tai 6 senttiä viimeksi toteutuneen kaupan yläpuolelle, jotta saisin varmasti haluamani osakkeet. Lisäksi olen pidentänyt kaupan voimassaoloaikaa. Joskus tälläkään tavalla en ole saanut kuin osan haluamistani osakkeista, ja silloin on puuttuva määrä pitänyt ostaa erillisellä kaupalla ja maksaa siitä toinen välityspalkkio.
Kaupat tapahtuvat nykypäivänä automaattisesti kaupankäyntijärjestelmän kautta, eikä meklari enää ole mukana kuin poikkeuksellisen suurissa kaupoissa, jotka käytännössä ovat piensijoittajien mahdollisuuksien ulkopuolella.

 

 

Miten saisin selville Elisan osakkeiden hankintahinnan?

Jos Elisan osakkeet on hankittu Helsingin Puhelinyhdistyksen osuustodistuksen muuttuessa Elisan osakkeiksi, hankintahinta on helposti määritettävissä. Jos taas Elisan osakkeet on hankittu pörssistä, silloin alkuperäinen hankinta-aika (ja mieluimmin myös hankintahinta) olisi hyvä olla selvillä. Jos hankintapäivä pystytään määrittämään mutta hankintahinta ei ole selvillä, tämän perusteella pystyy esimerkiksi Helsingin pörssin internetsivuilta  saamaan tietyn päivän päätöskurssin halutulle osakkeelle.
 
Jos taas Elisan osakkeet on saatu Helsingin puhelinyhdistyksen osuustodistuksen perusteella, seuraavassa on Elisan internetsivuilta otettu ohjeet osakkeen ostohinnan ja myyntivoiton määrittämiseksi:

Elisan osakkeen hintahistoria

Helsingin Puhelin Oyj listautui Helsingin pörssiin vuonna 1997. Listautumisannissa sai yhdellä Helsingin Puhelinyhdistyksen (HPY) puhelinosuustodistuksella merkitä 10 kpl Helsingin Puhelin Oyj:n osaketta hintaan 55 mk/kpl (9,25 euroa), lisämerkinnät maksoivat 85 mk/kpl (14,30 euroa).

Vuonna 1999 Helsingin Puhelin Oyj:n ja HPY Holding Oyj:n (HPY:n seuraaja) fuusioituivat, jolloin Helsingin Puhelin Oyj:n osakkeet vaihtuivat HPY Holding Oyj:n osakkeiksi kertoimella 2,16204.

Samana vuonna HPY:n puhelinosuustodistus vaihtui 150:een HPY Holding Oyj:n osakkeeseen.

Vuonna 2000 kaikki HPY Holding Oyj:n osakkeet vaihtuivat Elisan osakkeiksi yhden suhde yhteen.

Esimerkki:
- 1 HPY:n puhelinosuustodistus = 150 kpl Elisan osakkeita
- Listautumisannissa merkityt 10 kpl Helsingin Puhelin Oyj:n osaketta = 21 kpl Elisan osakkeita
- Yhteensä 171 kpl Elisan osakkeita

Hankintahinnat osakkeiden luovutustapauksissa
150 osakkeen hintahinta on puhelinosuustodistuksen hankintahinta. Jos se on hankittu yli 10 vuotta sitten, verotuksessa käytetään joko todellista hankintahintaa tai 40 prosentin hankintameno-olettamaa.
21 osakkeen hankintahinta on 92,50 € (4,40 €/osake). Kts. ensimmäinen kappale.
 

Olen saanut Fiskarsin osinkona Wärtsilän osakkeita. Maksaako Wärtsilä osinkoa vielä syksyn 2019 aikana. Jos ostan vielä lisää Wärtsilän osakkeita, milloin osakkeet pitää ostaa jotta saisin syksyn osingon?

Wärtsilä maksaa toisen osan osingostaan syksyllä 2019. Keväällä maksettiin puolet eli 0,24 euroa ja nyt syksyllä toinen puolikas 0,24 euroa. Osingon irtoamispäivä on 19.9.2019 eli kysyjä on ostojen kanssa jo myöhässä kun tämä kysymys ilmestyy Viisas Raha -lehdessä. Osinko maksetaan tilille 27.9.2019 ja kysyjä onkin lehden ilmestyessä jo saanut osingon tililleen.

 

Miltä Helsingin pörssin yhtiöiltä on odotettavissa osinkoa vielä syksyllä 2019?

Osa Helsingin pörssin yhtiöistä maksaa osingon kahdessa osassa. Seuraavat yhtiöt maksavat osingon syksyllä 2019. Listassa on ensin yhtiön nimi, sen jälkeen suluissa (irtoamispäivä, maksupäivä, osingon suuruus euroina).

Ahlström-Munksjö (26.9. 4.10. 0,26eur e) Aspo (30.10. 7.11. 0,22eur e) Cargotec (2.10. 10.10. 0,55eur e) Fiskars (6.9. 16.9. 0,27eur v) Kesko (9.10. 17.10. 1,17eur e) Metso (28.10. 5.11. 0,60eur e) Neste (3.10. 11.10. 0,38eur e) Nokia (29.7. 8.8. 0,05eur v) Olvi (30.8. 9.9. 0,45eur v)  Rapala (31.10. 8.11. 0,03eur e) Sanoma (25.10. 4.11. 0,20eur e) Telia (23.10. 29.10. 0,115eur e) Tikkurila (29.10. 6.11. 0,165eur e) Uponor (11.9. 19.9. 0,26eur v) Wärtsilä (19.9. 27.9. 0,24eur e).

Osingon perässä oleva kirjain e tarkoittaa osinkoennustetta ja kirjain v vahvistettua osinkoa.
 

 

 


Viisas Raha - lehden nro 6/2019 kysymykset

Minulla on eläkevakuutus. Miten vakuutukseen sijoitettua pääomaa verotetaan?

Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotus määräytyy sen mukaan, miten vastaava vakuutusmaksu on vähennetty. Tässä on ohje Veronmaksajien Keskusliiton sivuilta:
”Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen perusteella maksettava eläke verotetaan ansio- tai pääomatulona sen mukaan, miten vastaava vakuutusmaksu on vähennetty.

Ennen 6.5.2004 otetusta vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta verotetaan ansiotulona se osa eläkkeestä, joka vastaa vuonna 2005 ja sitä ennen maksettuja vakuutusmaksuja ja niiden tuottoa. Vuoden 2006 alun jälkeen maksettujen maksujen ja niiden tuoton perusteella maksettava eläke verotetaan puolestaan pääomatulona.

5.5.2004 jälkeen otetun eläkevakuutuksen perusteella maksettava eläke verotetaan nostettaessa kokonaan pääomatulona.”
Tämän mukaan eläkevakuutuksen verotukseen vaikuttaa se, milloin eläkevakuutus on otettu. Tarkemman tulkinnan asiasta antaa varmastikin Veronmaksajien veroneuvonta, jonka yhteystiedot ovat oheisesta linkistä aukeavan sivun oikeassa reunassa: veronmaksajat.fi

2.  Omistan Fiskarsia, minkä perusteella sain Wärtsilän osakkeita osinkona. Osakkeet menivät toiselle arvo-osuustilille kuin aikaisemmat Wärtsiläni, joten uusien myynti ei sotke vanhojen hankintahintaa ja myyntivoittoverotusta. Myyn osinkona saamani uudet Wärtsilät pois. Mikä on niiden hankintahinta verotuksessa? Päätöskurssi 11.6.2019 vai jotain muuta?

Fiskarsin 13.3.2019 julkistaman lehdistötiedotteen mukaan todetaan osakeosinkona maksettavien Wärtsilän osakkeiden arvon määräytyvän 11.6.2019 kurssin mukaan. Verotusta varten Wärtsilän osakkeen hankintahinnaksi on määritetty kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon mukaan 13,27 euroa osakkeelta. Fiskarsin omistukseen jäi vähäinen määrä Wärtsilä-osakkeita jaon jälkeen. Fiskars maksoi osakeosingosta aiheutuvan varainsiirtoveron osakkeenomistajien puolesta osakeosingon maksun jälkeen. Varainsiirtovero on 1,6 prosenttia osakeosingon arvosta.

3. Koska sijoittamisen tulos yleensä paranee verkostoitumisen ja oman aktiivisuuden kautta, etsin muita sijoittajia ja hyviä kontakteja. Onko Osakesäästäjissä esimerkiksi kymmenen vuotta hyvällä menestyksellä sijoitussalkkua rakentaneita? Mitkä olisivat pienimmän kynnyksen aloitustapoja? Some? Sijoituskerhot? Mistä löydän paikallisista sijoituskerhoista lisää infoa?

Monella Osakesäästäjien paikallisyhdistyksellä on omia sijoituskerhoja, jotka kokoontuvat tavallisimmin kerran kuussa. Lisäksi paikallisyhdistykset järjestävät tapahtumia omalla alueellaan ja Osakesäästäjät järjestää valtakunnallisia tapahtumia, matkoja ja koulutustilaisuuksia.

Osakesäästäjien jäsenissä on kokeneita sijoittajia. Jäsentemme sijoitussalkun keskikoko on yli 200 000 euroa, mikä ylittää merkitsevästi suomalaisten sijoittajien keskimääräisen salkun arvon, joka on noin 10 000 euroa. Tervetuloa joukkoon!

Helsingissä on lisäksi sijoituskerho ToTo, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. ToTo:n sihteeriltä voi kysyä lisätietoja. Sihteerin sähköpostiosoite on toto.sihteeri(at)gmail.com.

Keskustelupalstoja löytyy esimerkiksi Nordnetin Shareville osoitteessa:
https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/shareville.html

Kauppalehdellä on myös oma keskustelupalstansa osoitteessa:
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/category.jspa?categoryID=10&start=0

Facebookissa on Sijoituskerho-niminen ryhmä, jossa on kuuleman mukaan noin 30 000 jäsentä. Voit kokeilla ensimmäisenä tätä Facebookin Sijoituskerhoa ja arvioida, olisiko siinä etsimääsi ajatustenvaihtoa.

Instituutioille suunnattu kovan luokan informaatio on puolestaan hinnoiteltu niin korkealle, ettei yksityissijoittajilla ole sellaiseen tiedonhankintaan käytännössä mahdollisuuksia.

 

--------------------------------------------------------------

Viisas Raha - lehden nro 5/2019 kysymykset

1. Olen aloittamassa sijoittamista. Tiedustelisin, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, jos harkitsee sijoittamista kiinteistöyhtiöihin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa (Tukholmassa tai Kööpenhaminassa)?

Mielestäni parhaiten tietoa saa niin suomalaisista kuin ulkomaalaisista yhtiöistä ruotsalaisen Börsdatan sivustolta. Sivuston kieleksi on valittavissa joko ruotsi tai englanti.

Börsdatan sivustolle pääset oheisen linkin kautta: borsdata.se/screener

Kiinteistöyhtiöt suodatetaan esiin seuraavasti:

- Klikataan sivun yläreunasta ”Screener”.

- Valitaan ”Instrument” -kohdasta ”Aktier”.

- Valitaan ”Alla listor” -kohdasta ne maat, joita halutaan seurata ja painetaan ”Uppdatera”.

- Klikataan auki  ”Alla Branscher”, laitetaan rasti kohtiin ”Fastighetsbolag” ja ”Fastighet – REIT” sekä painetaan ”Uppdatera”.

Tämän jälkeen avautuu lista, jossa on oman hakuni mukaan 92 kiinteistöalan yhtiötä.

Klikkaamalla yhtiön nimeä saa yhtiöstä esiin yksityiskohtaiset tiedot.

2. Olen myynyt sijoitusasunnon, ja haluaisin nyt sijoittaa summan osakkeisiin. Minkälaisella rakenteella salkkua kannattaisi lähteä rakentamaan?

Emme anna varsinaisia sijoitussuosituksia tai -neuvontaa, mutta joitakin yleisiä suuntaviivoja toki voidaan hahmotella. Tiivistettynä voisi osakesalkun rakentamista tarkastella osakkeiden valintaperusteiden, yhtiökohtaisen hajautuksen sekä ajallisen hajautuksen kannalta.

Osakkeiden valintaperusteina nostan usein esiin "sijoittajan sixpackin" eli kuuden osakekohtaisen tunnusluvun yhdistelmän, jonka perusteella voidaan poimia lukujen valossa hyvältä näyttävät yhtiöt.

Näitä tunnuslukuja ovat P/E, ROE (oman pääoman tuotto), P/B (hinta/tasearvo), omavaraisuusaste, gearing (velkaantuneisuus) ja osinkotuotto.

Hajautuksella pyritään siirtämään yhtiökohtaista riskiä markkinariskiksi, jolloin muutokset yhden osakkeen hinnassa vaikuttavat vähemmän koko salkun arvon muutokseen. Hajautettaessa yli kymmeneen osakkeeseen yhtiöriski on jo varsin hyvin siirtynyt markkinariskiksi.

Ajallisessa hajautuksessa sijoituksia tehdään säännöllisin väliajoin, mieluusti samalla kiinteällä summalla. Jos itselläni olisi käytössä sijoitusasunnon suuruinen summa, jakaisin summan parin vuoden ajalle ja ostaisin kerran kuukaudessa osakkeita 5–10 eri yhtiöstä. Jos osakkeiden valinta tuntuu työläältä, toinen vaihtoehto on sijoittaa pienten kulujen indeksirahastoon. Tällöin hajautus eri osakkeisiin tulee automaattisesti ja sijoittajalle jää vain ajallisesta hajautuksesta huolehtiminen.

3. Olen ajatellut ostaa japanilaisen Hitachin osakkeita. Miten pystyn ne hankkimaan? Onko Suomella ja Japanilla kahdenkertaisen verotuksen kieltävä sopimus? Entä maksetaanko osinko normaalisti tililleni?

Etsin Hitachin osaketta parilta suomalaisvälittäjältä, Nordnetista ja OP:sta, eikä kummallakaan ole listoillaan japanilaisosakkeita. Hitachin osakkeiden ostaminen suoraan Suomesta saattaa olla hyvin vaikeaa, samoin kuin myöhemmin niiden myyminen.

Suomen ja Japanin välisestä verosopimuksesta meillä ei valitettavasti ole tietoa. Todennäköisesti osinkojen lähdeveron hakeminen takaisin Japanista saattaa olla mutkikasta.

Jos Japanin pörssiin haluaa muuten sijoittaa, yksi vaihtoehto on ostaa Japani ETF:ää (indeksiosuusrahastoa), jolloin ostetaan ikään kuin ”viipale Tokion pörssin osakelistasta”. Näitä ETF:iä löytyy useita niin euromääräisinä kuin dollareissakin. Katso osakevälittäjältäsi esimerkiksi hakusanalla ”ETF Japan”.

 

 

-----------------------------------------

Toukokuun lehden kysymykset:

Siirsin arvo-osuustilin pankista A pankkiin B. Osakkeet siirtyivät mutta hankintahinnat eivät. Missään yhteydessä kummassakaan pankissa ei tästä asiasta mainittu mitään. Eikö asiakasta olisi pitänyt informoida? Nyt olen yrittänyt saada asiasta tietoa OmaPostin ja sähköpostin kautta, mutta varainhoitajamme ei vastaa.

Pankin B sivulla on maininta, että hankintahinnat voi lisätä manuaalisesti, mutta ne eivät mene verottajan tietoon. Osakkeita myytäessä yleensä myynti tapahtuu erittäin ja hankintahinta aina erän mukaan. Näin ollen myytäessä keskihinta ei ole verotuksen kannalta käyttökelpoinen. Katsooko verottaja siis verotuksellisesti tappiollisetkin myynnit sadan prosentin voitoksi?

Pankista B tuli myös siirtojen jälkeen arvo-osuustilin tiliote, mutta siinä ei ollut salkun arvoa lainkaan. Ei mitään, pelkkä luettelo. Miten oikeat hankintahinnat saa niin, että ne ovat myös verottajan tiedossa?

Kokemukseni mukaan osakkeiden hankintahinnat eivät siirry, kun arvo-osuustilillä olevat osakkeet siirretään säilyttäjältä toiselle. Tästä ei ilmeisesti vielä nykyäänkään informoida asiakkaita. Hankintahinnoista huolehtiminen jätetään näin asiakkaan vastuulle. Tämä tuntuu kohtuuttomalta, kun salkussa voi olla vuosia ja vuosikymmeniäkin sitten hankittuja osake-eriä.

Vielä kohtuuttomampaa on sellaisen osakkeen myynti, joka on hankittu alle kymmenen vuotta sitten nykyhintaa korkeammalla ja joka myydään nyt tappiolliseen hintaan. Ellei hankintahinta ole selvillä, myyntiin sovelletaan hankintameno-olettamaa, joka alle kymmenen vuotta omistetuissa osakkeissa on 20 prosenttia. Näin 20 prosenttia osakkeen luovutushinnasta eli myyntihinnasta katsotaan hankintamenoksi eli ostohinnaksi. Loppu 80 prosenttia on luovutusvoittoa eli myyntivoittoa. Tällöin tappiollisesta kaupasta joutuu maksamaan veroa, jos todellinen hankintahinta ei ole selvillä.

Tämän takia osakkeenomistajan pitää itse seurata ostettuja osake-eriä ja kirjata nämä joko salkunhallintaohjelmaan tai Excel-taulukkoon. Suomenkielisiä vaihtoehtoja on niukasti ja euroalueelle sopivia vain vähän. En luottaisi netin yli käytettävään salkunhallintaohjelmaan, sillä tällainen palvelu voidaan lopettaa milloin vain. Jos osake-erien hankinta-ajat ovat tiedossa, voi hankintahinnat hakea Nasdaq Nordicin sivulta oheisesta linkistä: http://www.nasdaqomxnordic.com/?languageId=4

Klikataan yläpalkin kohtaa "Osakkeet" ja sen jälkeen samasta palkista "Historialliset kurssitiedot". Hakukenttään kirjoitetaan osakkeen nimi, ja kurssigraafi aukeaa 1.1.1997 jälkeen olevin kurssitiedoin. Haettava aikaväli voidaan valita vapaasti, kuitenkin varhaisin kurssitieto on 2.1.1997. Osake-eriä myytäessä on hyvä laittaa Exceliin tai muuhun salkunhallintaohjelmaan näin syötetyt osto- ja myyntihinnat sekä näistä laskettu luovutusvoitto.

Amer Sportsin osakkeesta on esitetty ostotarjous hintaan 40,00 euroa. Nyt kurssi on ollut 44 euron luokkaa. Miten tämä on mahdollista?

Tarkasteltaessa Amer Sportsin kurssigraafia voidaan havaita, että kurssi on 18.4. lähtenyt nousuun 40,00 euron tasolta. Se saavutti 24.4. huippunsa 44,28 euroa ja lähti laskuun 25.4. iltapäivällä, jolloin kurssi alkoi painua takaisin kohti 40 euron tasoa. Iltapäivällä 26.4. Amerin kurssi on takaisin haarukassa 40,01–40,02 euroa.

Miksi tällaista tapahtui? On mahdollista, että joku spekuloi viimeisellä lunastamatta jääneellä osuudella Amer Sportsin osakkeita – josko osake-erästä olisi mahdollista saada lunastushintaa korkeampi hinta. Toinen mahdollisuus on rahanpesu. Amerin osakkeen vaihtomäärät lunastushintaa korkeampaan kurssiin tuntuvat muiden kuin yksityissijoittajien aikaansaamilta.

Joku spekuloi Amerin lunastuksella ja poltti tai pesi paljon rahaa. Muuta en Amerin kurssikehityksestä tiedä. Hämmästelen kovasti tällaista kurssireaktiota.

Kysyn veroilmoituksen täyttämisestä: minne ihan tarkalleen naputellaan Osakesäästäjien 34 euron jäsenmaksu? Ainakaan minä en löydä sekavasta Omaverosta paikkaa, enkä tiedä, pitäisikö tämä kulu ilmoittaa "Tulonhankkimismenot 2019" -kohdassa olevan "Muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenot" kautta. Vai mikä mahtaa olla täsmälleen oikea kohta?

Katsoin Verohallinnon OmaVero-sivustoa. Pääomatuloista tehtävät muut vähennykset, kuten Osakesäästäjien jäsenmaksu ja muut sijoitustoimintaan liittyvät kulut, tulevat kohtaan 4 ”Muut vähennykset”.

Kuudes kohta ylhäältä päin on ”Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset”. Kun tätä kohtaa klikkaa, aukeaa ainakin Internet Explorerilla ikkuna, jossa on ruutu ”Vähennysten määrä koko vuonna”. Tähän kohtaan kirjoitetaan vähennysten summa. Sen alla on kohta ”Selvitys vähennettävistä menoista”, ja tähän kirjoitetaan esimerkiksi ”Osakesäästäjien, Veronmaksajien ja muiden sijoittajajärjestöjen jäsenmaksu, sijoitusaiheiset kirjat, lehdet ja seminaarit” sen mukaan, paljonko tekstiä ruutuun mahtuu.

OmaVero on aika hankala ja vaikeaselkoinen. Toinen vaihtoehto on tehdä selvitys pääomatuloihin kohdistuvista vähennyksistä paperimuotoisena käyttäen Verohallinnon nettisivulta löytyvää lomaketta 50B.

Kysymykseni koskee osingonjakoperustetta yhtiössä, jossa jaetaan osinkoa useamman kerran vuodessa. Voiko osakkeita ostaa lisää pitkin vuotta ja olla oikeutettu saamaan enemmän osinkoa myöhempinä osingon maksuajankohtina vuoden aikana, vaikka päätös osingon määrästä on tehty alkuvuodesta? Mitkä ovat osingon irtoamispäivät?

Osakkeenomistaja on oikeutettu osinkoon, kun osake omistetaan täsmäytyspäivänä. Yhtiökokous päättää osingon suuruuden ja sen, maksetaanko osinko yhdessä vai useammassa erässä. Kun osinkoa jaetaan useamman kerran vuodessa, on hyvä tarkistaa, milloin eri osinkoerien täsmäytyspäivät ovat. Täsmäytyspäivät, osingon irtoamispäivät ja maksupäivät on esitetty yhtiön internetsivuilla tai monissa sijoituskalentereissa. Tässä on linkki yhteen: https://www.kauppalehti.fi/porssi/osinkokalenteri

 

 

-------------------------------------------

Huhtikuun lehden kysymykset:

Voiko Talvivaaran tappiot vähentää myös osinkotuloista vai pelkästään myyntivoitoista? 

Luovutustappiot, kuten Ahtiumin (entisen Talvivaaran) konkurssista osakkeenomistajalle muodostunut tappio, vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista (myyntivoitoista). Ellei verovuoden aikana ole muodostunut luovutusvoittoja, tappio vähennetään muista pääomatuloista, kuten osinkotuloista, vuokratuloista tai vaikkapa metsän myyntituloista. Verottaja vähentää luovutustappiot pääomatuloista, kunhan tappio ilmoitetaan nyt keväällä 2019 tehtävässä veroilmoituksessa.

Tappio on vähennyskelpoinen tappion syntymisvuonna ja seuraavien viiden vuoden aikana. Kun Ahtiumin tappio on vähennettävissä vuoden 2018 verotuksessa, tappio voidaan vähentää luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista vielä vuoden 2023 verotuksessa, ellei tappiota ole sitä ennen ”käytetty loppuun”.

Nesteen yhtiökokouksessa ilmoitettiin, että osake pilkotaan. Mitä tämä pilkkominen tarkoittaa? 

Nesteen osakekurssi oli 2.4.2019 olleeseen yhtiökokoukseen mennessä noussut yli 90 euron, jolloin osakkeen vaihdettavuus eli likviditeetti saattaa kärsiä korkeasta kurssista. Tällaisissa tapauksissa osakkeen kurssi ”palautetaan” alemmalle tasolle pilkkomalla osake osiin eli lisäämällä nykyisille omistajille osakkeiden lukumäärää.

Nesteen tapauksessa osakkeenomistajille annetaan maksutta kutakin yhtä osaketta kohti kaksi uutta osaketta (niin sanottu split). Nesteen ilmoituksen mukaan uudet osakkeet annetaan osakkeenomistajalle, joka on osakeannin täsmäytyspäivänä 4.4.2019 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Uusien osakkeiden kirjaus arvo-osuustilille on suunniteltu tapahtuvaksi 5.4.2019. Näin annetut uudet osakkeet eivät oikeuta osingonmaksun ensimmäiseen erään, joka maksetaan 11.4.2019, mutta ne oikeuttavat osingonmaksun toiseen erään, joka maksetaan 11.10.2019.

Tämä Nesteen osakkeen pilkkominen tapahtuu arvo-osuusjärjestelmässä, eikä se edellytä osakkeenomistajalta toimenpiteitä.

Miten osinkoja verotetaan? Pitääkö osakkeenomistajan maksaa vero jollain tavalla ja paljonko osingoista menee veroa?

Listatun pörssiyhtiön luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle maksama osinko verotetaan kahteen kertaan. Ensin pörssiyhtiö maksaa voitostaan veroa, ja osingonsaaja maksaa veroa toisen kerran. Julkisuudessa on usein keskusteltu, että tämä on epäoikeudenmukaista.

Osakkeenomistaja saa osingon pankkitililleen nettona eli yhtiö on pidättänyt siitä jo veron ja tilittänyt verottajalle. Osingoista menee veroa 30 000 euroon saakka 30 prosenttia ja ylimenevästä osasta 34 prosenttia. Osinkotuloihin kohdistuu kuitenkin verohuojennus siten, että 85 prosenttia osinkotuloista katsotaan saajalleen veronalaiseksi tuloksi. Näin lopulliseksi veroprosentiksi osinkotuloille muodostuu vähintään 25,5 prosenttia.

Lisää aiheesta "Kysy pois"