Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tomi Salo vastaa

Tällä palstalla Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja Tomi Salo vastaa lukijoita askarruttaviin kysymyksiin. 

1. Olen aloittamassa sijoittamista. Tiedustelisin, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, jos harkitsee sijoittamista kiinteistöyhtiöihin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa (Tukholmassa tai Kööpenhaminassa)?

Mielestäni parhaiten tietoa saa niin suomalaisista kuin ulkomaalaisista yhtiöistä ruotsalaisen Börsdatan sivustolta. Sivuston kieleksi on valittavissa joko ruotsi tai englanti.

Börsdatan sivustolle pääset oheisen linkin kautta: borsdata.se/screener

Kiinteistöyhtiöt suodatetaan esiin seuraavasti:

- Klikataan sivun yläreunasta ”Screener”.

- Valitaan ”Instrument” -kohdasta ”Aktier”.

- Valitaan ”Alla listor” -kohdasta ne maat, joita halutaan seurata ja painetaan ”Uppdatera”.

- Klikataan auki  ”Alla Branscher”, laitetaan rasti kohtiin ”Fastighetsbolag” ja ”Fastighet – REIT” sekä painetaan ”Uppdatera”.

Tämän jälkeen avautuu lista, jossa on oman hakuni mukaan 92 kiinteistöalan yhtiötä.

Klikkaamalla yhtiön nimeä saa yhtiöstä esiin yksityiskohtaiset tiedot.

2. Olen myynyt sijoitusasunnon, ja haluaisin nyt sijoittaa summan osakkeisiin. Minkälaisella rakenteella salkkua kannattaisi lähteä rakentamaan?

Emme anna varsinaisia sijoitussuosituksia tai -neuvontaa, mutta joitakin yleisiä suuntaviivoja toki voidaan hahmotella. Tiivistettynä voisi osakesalkun rakentamista tarkastella osakkeiden valintaperusteiden, yhtiökohtaisen hajautuksen sekä ajallisen hajautuksen kannalta.

Osakkeiden valintaperusteina nostan usein esiin "sijoittajan sixpackin" eli kuuden osakekohtaisen tunnusluvun yhdistelmän, jonka perusteella voidaan poimia lukujen valossa hyvältä näyttävät yhtiöt.

Näitä tunnuslukuja ovat P/E, ROE (oman pääoman tuotto), P/B (hinta/tasearvo), omavaraisuusaste, gearing (velkaantuneisuus) ja osinkotuotto.

Hajautuksella pyritään siirtämään yhtiökohtaista riskiä markkinariskiksi, jolloin muutokset yhden osakkeen hinnassa vaikuttavat vähemmän koko salkun arvon muutokseen. Hajautettaessa yli kymmeneen osakkeeseen yhtiöriski on jo varsin hyvin siirtynyt markkinariskiksi.

Ajallisessa hajautuksessa sijoituksia tehdään säännöllisin väliajoin, mieluusti samalla kiinteällä summalla. Jos itselläni olisi käytössä sijoitusasunnon suuruinen summa, jakaisin summan parin vuoden ajalle ja ostaisin kerran kuukaudessa osakkeita 5–10 eri yhtiöstä. Jos osakkeiden valinta tuntuu työläältä, toinen vaihtoehto on sijoittaa pienten kulujen indeksirahastoon. Tällöin hajautus eri osakkeisiin tulee automaattisesti ja sijoittajalle jää vain ajallisesta hajautuksesta huolehtiminen.

3. Olen ajatellut ostaa japanilaisen Hitachin osakkeita. Miten pystyn ne hankkimaan? Onko Suomella ja Japanilla kahdenkertaisen verotuksen kieltävä sopimus? Entä maksetaanko osinko normaalisti tililleni?

Etsin Hitachin osaketta parilta suomalaisvälittäjältä, Nordnetista ja OP:sta, eikä kummallakaan ole listoillaan japanilaisosakkeita. Hitachin osakkeiden ostaminen suoraan Suomesta saattaa olla hyvin vaikeaa, samoin kuin myöhemmin niiden myyminen.

Suomen ja Japanin välisestä verosopimuksesta meillä ei valitettavasti ole tietoa. Todennäköisesti osinkojen lähdeveron hakeminen takaisin Japanista saattaa olla mutkikasta.

Jos Japanin pörssiin haluaa muuten sijoittaa, yksi vaihtoehto on ostaa Japani ETF:ää (indeksiosuusrahastoa), jolloin ostetaan ikään kuin ”viipale Tokion pörssin osakelistasta”. Näitä ETF:iä löytyy useita niin euromääräisinä kuin dollareissakin. Katso osakevälittäjältäsi esimerkiksi hakusanalla ”ETF Japan”.

 

 

-----------------------------------------

Toukokuun lehden kysymykset:

Siirsin arvo-osuustilin pankista A pankkiin B. Osakkeet siirtyivät mutta hankintahinnat eivät. Missään yhteydessä kummassakaan pankissa ei tästä asiasta mainittu mitään. Eikö asiakasta olisi pitänyt informoida? Nyt olen yrittänyt saada asiasta tietoa OmaPostin ja sähköpostin kautta, mutta varainhoitajamme ei vastaa.

Pankin B sivulla on maininta, että hankintahinnat voi lisätä manuaalisesti, mutta ne eivät mene verottajan tietoon. Osakkeita myytäessä yleensä myynti tapahtuu erittäin ja hankintahinta aina erän mukaan. Näin ollen myytäessä keskihinta ei ole verotuksen kannalta käyttökelpoinen. Katsooko verottaja siis verotuksellisesti tappiollisetkin myynnit sadan prosentin voitoksi?

Pankista B tuli myös siirtojen jälkeen arvo-osuustilin tiliote, mutta siinä ei ollut salkun arvoa lainkaan. Ei mitään, pelkkä luettelo. Miten oikeat hankintahinnat saa niin, että ne ovat myös verottajan tiedossa?

Kokemukseni mukaan osakkeiden hankintahinnat eivät siirry, kun arvo-osuustilillä olevat osakkeet siirretään säilyttäjältä toiselle. Tästä ei ilmeisesti vielä nykyäänkään informoida asiakkaita. Hankintahinnoista huolehtiminen jätetään näin asiakkaan vastuulle. Tämä tuntuu kohtuuttomalta, kun salkussa voi olla vuosia ja vuosikymmeniäkin sitten hankittuja osake-eriä.

Vielä kohtuuttomampaa on sellaisen osakkeen myynti, joka on hankittu alle kymmenen vuotta sitten nykyhintaa korkeammalla ja joka myydään nyt tappiolliseen hintaan. Ellei hankintahinta ole selvillä, myyntiin sovelletaan hankintameno-olettamaa, joka alle kymmenen vuotta omistetuissa osakkeissa on 20 prosenttia. Näin 20 prosenttia osakkeen luovutushinnasta eli myyntihinnasta katsotaan hankintamenoksi eli ostohinnaksi. Loppu 80 prosenttia on luovutusvoittoa eli myyntivoittoa. Tällöin tappiollisesta kaupasta joutuu maksamaan veroa, jos todellinen hankintahinta ei ole selvillä.

Tämän takia osakkeenomistajan pitää itse seurata ostettuja osake-eriä ja kirjata nämä joko salkunhallintaohjelmaan tai Excel-taulukkoon. Suomenkielisiä vaihtoehtoja on niukasti ja euroalueelle sopivia vain vähän. En luottaisi netin yli käytettävään salkunhallintaohjelmaan, sillä tällainen palvelu voidaan lopettaa milloin vain. Jos osake-erien hankinta-ajat ovat tiedossa, voi hankintahinnat hakea Nasdaq Nordicin sivulta oheisesta linkistä: http://www.nasdaqomxnordic.com/?languageId=4

Klikataan yläpalkin kohtaa "Osakkeet" ja sen jälkeen samasta palkista "Historialliset kurssitiedot". Hakukenttään kirjoitetaan osakkeen nimi, ja kurssigraafi aukeaa 1.1.1997 jälkeen olevin kurssitiedoin. Haettava aikaväli voidaan valita vapaasti, kuitenkin varhaisin kurssitieto on 2.1.1997. Osake-eriä myytäessä on hyvä laittaa Exceliin tai muuhun salkunhallintaohjelmaan näin syötetyt osto- ja myyntihinnat sekä näistä laskettu luovutusvoitto.

Amer Sportsin osakkeesta on esitetty ostotarjous hintaan 40,00 euroa. Nyt kurssi on ollut 44 euron luokkaa. Miten tämä on mahdollista?

Tarkasteltaessa Amer Sportsin kurssigraafia voidaan havaita, että kurssi on 18.4. lähtenyt nousuun 40,00 euron tasolta. Se saavutti 24.4. huippunsa 44,28 euroa ja lähti laskuun 25.4. iltapäivällä, jolloin kurssi alkoi painua takaisin kohti 40 euron tasoa. Iltapäivällä 26.4. Amerin kurssi on takaisin haarukassa 40,01–40,02 euroa.

Miksi tällaista tapahtui? On mahdollista, että joku spekuloi viimeisellä lunastamatta jääneellä osuudella Amer Sportsin osakkeita – josko osake-erästä olisi mahdollista saada lunastushintaa korkeampi hinta. Toinen mahdollisuus on rahanpesu. Amerin osakkeen vaihtomäärät lunastushintaa korkeampaan kurssiin tuntuvat muiden kuin yksityissijoittajien aikaansaamilta.

Joku spekuloi Amerin lunastuksella ja poltti tai pesi paljon rahaa. Muuta en Amerin kurssikehityksestä tiedä. Hämmästelen kovasti tällaista kurssireaktiota.

Kysyn veroilmoituksen täyttämisestä: minne ihan tarkalleen naputellaan Osakesäästäjien 34 euron jäsenmaksu? Ainakaan minä en löydä sekavasta Omaverosta paikkaa, enkä tiedä, pitäisikö tämä kulu ilmoittaa "Tulonhankkimismenot 2019" -kohdassa olevan "Muiden kuin palkkatulojen tulonhankkimismenot" kautta. Vai mikä mahtaa olla täsmälleen oikea kohta?

Katsoin Verohallinnon OmaVero-sivustoa. Pääomatuloista tehtävät muut vähennykset, kuten Osakesäästäjien jäsenmaksu ja muut sijoitustoimintaan liittyvät kulut, tulevat kohtaan 4 ”Muut vähennykset”.

Kuudes kohta ylhäältä päin on ”Muut pääomatuloista tehtävät vähennykset”. Kun tätä kohtaa klikkaa, aukeaa ainakin Internet Explorerilla ikkuna, jossa on ruutu ”Vähennysten määrä koko vuonna”. Tähän kohtaan kirjoitetaan vähennysten summa. Sen alla on kohta ”Selvitys vähennettävistä menoista”, ja tähän kirjoitetaan esimerkiksi ”Osakesäästäjien, Veronmaksajien ja muiden sijoittajajärjestöjen jäsenmaksu, sijoitusaiheiset kirjat, lehdet ja seminaarit” sen mukaan, paljonko tekstiä ruutuun mahtuu.

OmaVero on aika hankala ja vaikeaselkoinen. Toinen vaihtoehto on tehdä selvitys pääomatuloihin kohdistuvista vähennyksistä paperimuotoisena käyttäen Verohallinnon nettisivulta löytyvää lomaketta 50B.

Kysymykseni koskee osingonjakoperustetta yhtiössä, jossa jaetaan osinkoa useamman kerran vuodessa. Voiko osakkeita ostaa lisää pitkin vuotta ja olla oikeutettu saamaan enemmän osinkoa myöhempinä osingon maksuajankohtina vuoden aikana, vaikka päätös osingon määrästä on tehty alkuvuodesta? Mitkä ovat osingon irtoamispäivät?

Osakkeenomistaja on oikeutettu osinkoon, kun osake omistetaan täsmäytyspäivänä. Yhtiökokous päättää osingon suuruuden ja sen, maksetaanko osinko yhdessä vai useammassa erässä. Kun osinkoa jaetaan useamman kerran vuodessa, on hyvä tarkistaa, milloin eri osinkoerien täsmäytyspäivät ovat. Täsmäytyspäivät, osingon irtoamispäivät ja maksupäivät on esitetty yhtiön internetsivuilla tai monissa sijoituskalentereissa. Tässä on linkki yhteen: https://www.kauppalehti.fi/porssi/osinkokalenteri

 

 

-------------------------------------------

Huhtikuun lehden kysymykset:

Voiko Talvivaaran tappiot vähentää myös osinkotuloista vai pelkästään myyntivoitoista? 

Luovutustappiot, kuten Ahtiumin (entisen Talvivaaran) konkurssista osakkeenomistajalle muodostunut tappio, vähennetään ensisijaisesti luovutusvoitoista (myyntivoitoista). Ellei verovuoden aikana ole muodostunut luovutusvoittoja, tappio vähennetään muista pääomatuloista, kuten osinkotuloista, vuokratuloista tai vaikkapa metsän myyntituloista. Verottaja vähentää luovutustappiot pääomatuloista, kunhan tappio ilmoitetaan nyt keväällä 2019 tehtävässä veroilmoituksessa.

Tappio on vähennyskelpoinen tappion syntymisvuonna ja seuraavien viiden vuoden aikana. Kun Ahtiumin tappio on vähennettävissä vuoden 2018 verotuksessa, tappio voidaan vähentää luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista vielä vuoden 2023 verotuksessa, ellei tappiota ole sitä ennen ”käytetty loppuun”.

Nesteen yhtiökokouksessa ilmoitettiin, että osake pilkotaan. Mitä tämä pilkkominen tarkoittaa? 

Nesteen osakekurssi oli 2.4.2019 olleeseen yhtiökokoukseen mennessä noussut yli 90 euron, jolloin osakkeen vaihdettavuus eli likviditeetti saattaa kärsiä korkeasta kurssista. Tällaisissa tapauksissa osakkeen kurssi ”palautetaan” alemmalle tasolle pilkkomalla osake osiin eli lisäämällä nykyisille omistajille osakkeiden lukumäärää.

Nesteen tapauksessa osakkeenomistajille annetaan maksutta kutakin yhtä osaketta kohti kaksi uutta osaketta (niin sanottu split). Nesteen ilmoituksen mukaan uudet osakkeet annetaan osakkeenomistajalle, joka on osakeannin täsmäytyspäivänä 4.4.2019 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Uusien osakkeiden kirjaus arvo-osuustilille on suunniteltu tapahtuvaksi 5.4.2019. Näin annetut uudet osakkeet eivät oikeuta osingonmaksun ensimmäiseen erään, joka maksetaan 11.4.2019, mutta ne oikeuttavat osingonmaksun toiseen erään, joka maksetaan 11.10.2019.

Tämä Nesteen osakkeen pilkkominen tapahtuu arvo-osuusjärjestelmässä, eikä se edellytä osakkeenomistajalta toimenpiteitä.

Miten osinkoja verotetaan? Pitääkö osakkeenomistajan maksaa vero jollain tavalla ja paljonko osingoista menee veroa?

Listatun pörssiyhtiön luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle maksama osinko verotetaan kahteen kertaan. Ensin pörssiyhtiö maksaa voitostaan veroa, ja osingonsaaja maksaa veroa toisen kerran. Julkisuudessa on usein keskusteltu, että tämä on epäoikeudenmukaista.

Osakkeenomistaja saa osingon pankkitililleen nettona eli yhtiö on pidättänyt siitä jo veron ja tilittänyt verottajalle. Osingoista menee veroa 30 000 euroon saakka 30 prosenttia ja ylimenevästä osasta 34 prosenttia. Osinkotuloihin kohdistuu kuitenkin verohuojennus siten, että 85 prosenttia osinkotuloista katsotaan saajalleen veronalaiseksi tuloksi. Näin lopulliseksi veroprosentiksi osinkotuloille muodostuu vähintään 25,5 prosenttia.

Lisää aiheesta "Kysy pois"